Näköaistisi

Silmien kunto
Lähes kaikki ihmiset tarvitsevat jossakin elämänvaiheessa näön parantamista – etenkin vanhemmassa iässä, jolloin pienillä kirjaimilla kirjoitettua tekstiä on yhä vaikeampaa lukea. Kun tiedät yleisimpiä näköongelmia, osaat arvioida myös omaa tilannettasi sekä tiedät, miten voi korjata asiaa piilolinssien avulla. Kaikissa näköä koskevissa asioissa on kuitenkin sopivin neuvonantaja optikko, joka osaa vastata kaikkiin kysymyksiisi. Ja vain hän pystyy tarkalleen arvioimaan näkösi tilannetta.

 

Hajataitteisuus
Hajataitteisuus on levinnyt näköhäiriö, jota aiheuttaa epäsäännöllisen muotoinen sarveiskalvo, jonka pinta muistuttaa enemmän soikeaa amerikkalaista jalkapalloa kuin pyöreää koripalloa. Soikeaa sarveiskalvoa läpäisevät valonsäteet taittuvat eri tavoin ja muodostavat useita näön keskipisteitä. Tämän tuloksena näkö on melkein kaikilta etäisyyksiltä samea. Hajataitteisuus on yleensä perinnöllinen, mutta myös vähäinen valo ja liian paljon läheltä katsomista saattavat edesauttaa häiriön syntymistä.

Mistä minä tiedän, että minulla on hajataitteisuus?
Oireisiin kuuluu silmien siristely, ajoittainen päänsärky sekä silmien väsymys. Usein hajataitteisuus esiintyy yhdessä liki- tai kaukonäköisyyden kanssa. Neljäkymmentäviisi prosenttia ihmisistä, jotka tarvitsevat näön korjaamista, kärsivät jonkinasteisesta hajataitteisuudesta. Hajataitteisuus diagnosoidaan yleensä perusteellisen silmätutkimuksen perusteella.

Huononeeko näköni jatkuvasti?
Ajan myötä ongelma voi pikkuhiljaa syventyä, mutta yleensä tilanne pysyy koko elämän ajan suhteellisen vakaana.

Millaisin keinoin korjataan hajataitteisuutta?
Hajataitteisuutta voi korjata, käyttämällä silmälaseja tai toorisia piilolinssejä. Katso miten toorinen piilolinssi korjaa hajataitteisuutta:


Hajataitteisen silmän sarveiskalvon ja/tai linssin epäsäännöllisen muodon ansiosta syntyy kaksi näön keskipistettä verkkokalvon eteen tai taakse, joka aiheuttaa näön sameuden.
Tooriset piilolinssit korjaavat taittovirheen ja muodostavat verkkokalvolle yhden näön keskipisteen, jossa näkö on terävä.

 

Kaukonäköisyys
Hyperopia eli kaukonäköisyys on levinnyt näköhäiriö, jossa silmä näkee selkeästi kauempana sijaitsevia kohteita, mutta lähellä olevia kohteita nähdään epätarkkana. Eli siinä tilassa silmälläsi ei ole riittävästi voimaa. Kaukonäköisyys esiintyy, kun silmämuna on liian lyhyt linssin ja sarveiskalvon fokusointiin. Tämä aiheuttaa valonsäteiden keskittymisen verkkokalvon taakse. Tuloksena silmä näkee selvästi kaukaisia kohteita, samalla kun läheiset kohteet näyttävät epäselviltä. Kaukonäköisyys on yleensä synnynnäinen sekä usein perinnöllinen.

Mistä minä tiedän, että minulla on hyperopia?
Oireisiin kuuluu läheisten kohteiden epäselvä näkeminen, silmien siristely ja silmien väsymys. Voit kokea myös päänsärkyä, kun olet pidempään tehnyt jotain läheltä katsoen, esimerkiksi lukenut tai ommellut.

Huononeeko näköni jatkuvasti?
Useat ihmiset rupeavat nelissäkymmenissä kokemaan ikänäköä eli presbyopiaa, joka ilmenee kyvyttömyytenä nähdä selvästi läheltä katsoen. Presbyopia saattaa voimistaa kaukonäköisyyttä.

Millaisin keinoin korjataan kaukonäköisyyttä?
Kaukonäköisyyttä voi korjata, käyttämällä sfäärisiä piilolinssejä tai silmälaseja. Korjaamiseen tarvitaan pluslinssejä, jotka antavat silmälle optista lisävoimaa, joka muodostaa läheisistä kohteista selvän kuvan. Tästä näkyy, miten sfäärinen piilolinssi korjaa kaukonäköisyyttä:

Hyperooppisen silmän muodon ansiosta kuva tarkentuu verkkokalvon taakse sekä antaa läheisistä kohteista epäselvän kuvan. Kasvattamalla sarveiskalvon keskittämisvoimaa, sfääriset piilolinssit korjaavat taittovirheen, ja muodostavat verkkokalvolle yhden näön keskipisteen, jossa näkö on terävä.

 

Likinäköisyys
Myopia eli likinäköisyys on tilanne, jossa silmä näkee lähellä olevia kohteita tietyssä määrin hyvin selvästi, samalla kaukaisemmat kohteet näkyvät koko ajan epäselvästi. Likinäköisyys on yksi levinneimmistä näköhäiriöistä – USA:ssa siitä kärsii arviolta miljoonaa ihmistä. Likinäköisyys esiintyy, kun silmämuna on liian pitkä linssin ja sarveiskalvon fokusointiin. Likinäköisyys aiheuttaa silmän liiallista ponnistelua, jonka seurauksena syntyy tarkka kuva verkkokalvon eteen. Likinäköisyys on usein sukuvika – kun molemmat vanhempasi ovat likinäköisiä, niin sinullakin on todennäköisesti taipumus siihen.

Mistä minä tiedän, että minulla on myopia?
Oireisiin kuuluu kaukaisten kohteiden epäselvä näkeminen, silmien siristely ja silmien väsymys. Likinäköisyyttä diagnosoidaan usein lapsuudessa. Likinäköinen lapsi istuu hyvin lähellä televisiota tai pitää lukiessaan kirjaa lähellä kasvoja. Likinäköisyys diagnosoidaan yleensä perusteellisen silmätutkimuksen perusteella.

Huononeeko näköni jatkuvasti?
Likinäköisyys diagnosoidaan yleensä lapsuudessa tai teini-iässä. Koska silmämunan kasvu silloin vielä jatkuu, on todennäköistä, että likinäköisyys huononee vieläkin. Yleensä likinäköisyyden syveneminen lakkaa naisilla noin 16-vuotiaana ja miehillä 20 ikävuoden jälkeen. Vaikka valtaosassa tapauksista tila vakiintuu, osalla häiriöstä kärsivistä oireet vaikeutuvat iän myötä.

Millaisin keinoin korjataan likinäköisyyttä?
Likinäköisyyttä voi korjata, käyttämällä sfäärisiä piilolinssejä tai silmälaseja. Korjaamiseen tarvitaan miinuslinssejä, jotka ”heikentävät” silmää optisesti, tuloksena selvä kuva kauempana sijaitsevista kohteista. Tästä näkyy, miten sfäärinen piilolinssi korjaa likinäköisyyttä:

Likinäköisen silmän muodon ansiosta kuva tarkentuu verkkokalvon eteen sekä antaa kaukaisista kohteista epäselvän kuvan.
Heikentämällä sarveiskalvon keskittämisvoimaa, sfääriset piilolinssit muodostavat verkkokalvolle yhden näön keskipisteen, jossa näkö on terävä.

 

Presbyopia
Kun olet 40 tai vanhempi ja olet huomannut, että yhä vaikeampaa on lukea pienillä kirjaimilla kirjoitettua tekstiä, sinä saatat kärsiä levinneestä häiriöstä, jota kutsutaan presbyopiaksi. Presbyopia on ikääntymiseen liittyvä näön heikentyminen, etenkin lähelle katsoessa. Tämä tilanne on ikääntymisen luonnollinen osa; ikääntyessä silmässäsi oleva linssi paksunee ja jäykistyy sekä linssiä ympäröivät lihakset heikkenevät. Molemmat muutokset vähentävät silmän tarkentamiskykyä, etenkin lähellä olevia kohteita katsoessa. Kun jätät kohteen ja silmän väliin pidemmän etäisyyden, niin silmä keskittyy kohteeseen – esimerkiksi pitämällä kirjaa tai lehteä etäämmällä silmistä. Siksi presbyopiaa kutsutaankin joskus „pitkän käden ilmiöksi“.

Mistä minä tiedän, että minulla on presbyopia?
Yleisin oire on näön epätarkkuus, etenkin jotakin kohdetta läheltä katsoessa tai yrittäessä keskittää katsetta läheisiin kohteisiin. Näön sumuisuus korostuu hämärässä valossa tai silloin, kun olet väsynyt. Lukiessasi pidät kirjaa tai lehteä kauempana itsestäsi. Presbyopia saattaa aiheuttaa myös päänsärkyä ja/tai silmien väsymystä. Yleensä presbyopiaa diagnosoidaan perusteellisen silmätutkimuksen perusteella.

Huononeeko näköni jatkuvasti?
Likinäköisyys rupeaa prespbyopian takia lievittymään yleensä 40 ikävuoden jälkeen. Presbyopian syveneminen jatkuu ja tilanne vaatii piilolinssien tai silmälasien reseptin uudistamista – 60 ikävuoteen saakka, sen jälkeen näön heikkeneminen todennäköisesti lakkaa.

Millaisin keinoin korjataan presbyopiaa?
Presbyopiaa voi korjata, käyttämällä multifokaalisia piilolinssejä tai silmälaseja. Multifokaaliset piilolinssit keskittävät sekä läheltä, keskipitkältä etäisyydeltä että kaukaa tulevan valon silmän takaosaan, jossa muodostetaan mahdollisemman selvä kuva. Tämä ainutlaatuinen järjestelmä käyttää kahta erilaista, toisiaan täydentävää linssiä, jotka toimivat yhdessä, muodostaen selvän kuvan sekä lähellä, keskikaukana että kaukana sijaitsevista kohteista.

Verkkokaupan tarjoukset